[Julkaistu aiemmin toisella blogialustalla 7.5.2017]
Digitaalisuuden aiheuttamista haasteista kustannusalalla on puhuttu paljon. Kirjamyynti on ollut laskussa vuodesta 2010 asti. E-kirjoista on toivottu kasvua myyntilukuihin, mutta ainakaan vielä muutosta ei ole Suomessa tapahtunut.
Kustannusalan kriisissä on ollut kyse sekä toimintatapojen vanhentumisesta että lukemiskulttuurin muutoksista. Viimeisen parin vuoden aikana kriisipuheesta on onneksi siirrytty kohti digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamista.
Käynnissä on useita muutoksia, jotka ovat jo vaikuttaneet kirja-alaan, ja tulevat varmasti tekemään niin jatkossakin.
1. Kirjamyynnin lasku
Kirjojen myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2010, lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin myynti kasvoi etenkin verkkokauppojen ansiosta.
Syynä laskuun lienee digitalisaation aiheuttama muutos lukemiskulttuurissamme. Me käytämme verkkoa tiedonhakuun sekä ajankohtaisten asioiden ja kiinnostuksen kohteidemme seuraamiseen. Viihteenäkin kirjallisuudelle löytyy runsaasti kilpailijoita.
2. Kustannusalan polarisoituminen
Suomessa toimii tällä hetkellä vain muutama suuri kustantaja. Ne ovat isoja kaupallisia konserneja, joiden liiketoiminnasta kirjakustantaminen on vain yksi osa.
Kirjamyynnin lasku on vähentänyt myös suurten kustantamoiden riskinottoa. Vain kaikkein varmimmin myyviin nimikkeisiin keskittyminen johtaa tarjonnan heikentymiseen; vaikka teoksia lukumääräisesti julkaistaankin paljon, ne edustavat sisällöllisesti samoja, turvallisia reittejä.
Vastapainoksi edelliselle, niin kirjailijoiden kuin lukijoidenkin onneksi, Suomeen on perustettu paljon pieniä kustantamoja, jotka ottavat kopin niistä teoksista ja kirjallisuudenlajeista, jotka eivät suurten konsernien riskimarginaalien sisään mahdu.
Suuntaus on sikäli ristiriitainen, että juuri isoilla kustantamoilla on enemmän varaa myös epäonnistua. Se kuitenkin selittyy sillä, että pienkustantamoiden puuhamiehet ja -naiset perustavat toimintansa useammin kirjallisuuden itseisarvoon kuin pelkkään bisnekseen. Se on kutsumustyö. Monet pienistä kustantamoista ovat kirjailijoiden perustamia.
3. Globalisaatio
Internet tekee maailmasta pienen. Verkon kautta meidän on mahdollista tilata melkein mitä tahansa kirjallisuutta, millä tahansa kielellä, mistä tahansa päin maailmaa. Jos osaat riittävästi englantia tai muita maailman valtakieliä, voit tilata kirjoja ulkomaisista verkkokaupoista huomattavasti suomalaisia verkko- tai kivijalkakauppoja halvemmalla. Suomenkielisen kirjallisuuden suhteen asia on toinen.
Englanniksi (tai millä tahansa muulla paljon puhutulla kielellä) kirjoittavalle verkko antaa mahdollisuuden tavoittaa todella suuria yleisöjä, myös omakustanteilla.
4. Omakustantamisen monet vaihtoehdot
Digitaalisuus on tehnyt omakustantamisesta halpaa. Kirjoja voi nykyisin painattaa edullisesti myös pieniä määriä, joten omakustanteiden määrä on lisääntynyt paljon. E-kirjan julkaiseminen ei välttämättä vaadi minkäänlaista rahallista alkupääomaa.
Omakustantamisessa on omat haasteensa, mutta digitaalisuus on tuonut sen vaihtoehtona entistä useamman saataville. Tehokkaan markkinoinnin ja tarpeeksi laadukkaan sisällön avulla omakustantaja voi myydä yhtä paljon tai enemmänkin kuin keskiverto kirjailija.
5. Verkkojulkaiseminen
Kirjallisuutta voi julkaista verkossa myös muuna kuin varsinaisena e-kirjaformaattina.
Jos teos sopii älypuhelimelta tai tabletilta luettavaksi, se voidaan julkaista mobiilisovelluksena. Tämä julkaisumuoto sopii erityisen hyvin, jos teos sisältää interaktiivisia elementtejä.
Verkkosivuilla julkaistuilla teksteilläkin voi tehdä rahaa. Teoksen julkaisun rahoittaminen onnistuu esimerkiksi hyvin markkinoidun joukkorahoituskampanjan tuella tai mainostuloilla, kuten suosituimmilla bloggareilla. Toki tällä tavoin menestyminen vaatii sekä aktiivista markkinointia että kiinnostavaa sisältöä.
Ensi sunnuntain blogikirjoituksessani pohdin enemmän digiajan omakustantamista kirjailijan (ja hieman lukijankin) näkökulmasta.
Kuva: redspotted (Flickr)
Commentaires