[julkaistu alunperin toisella blogialustalla 12.3.2017]
Jokainen mediaa vähänkään seuraava on viime vuosina saanut lukea lehdistä huolestuneita äänenpainoja nuorten lukutaidon rapistumisesta. Erityisesti poikien lukutaito huolestuttaa: Pisa 2012 -tutkimuksen mukaan tyttöjen ja poikien lukutaidon taso eroaa pahimmillaan kaksi kouluvuotta.
Suomalaisnuorten lukutaito oli 2012 kuitenkin tutkimukseen osallistuneista maista kuudenneksi paras. Hälyttäviä merkkejä on silti ilmassa; lukutaidon taso on ollut laskusuunnassa jo vuosia ja heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt. Jopa 11 prosenttia 15-vuotiaista nuorista ei osaa lukea riittävän hyvin.
Vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen ensituloksia voit lukea täältä. Sama suunta jatkuu.
Monet pitävät lukutaidon rapautumisen syynä ennen kaikkea sitä, etteivät nuoret lue vapaa-ajallaan kirjoja. Lukeminen on siirtynyt nettiin, mutta verkossa käytetyt lukutavat eroavat kirjojen lukemisessa käytetyistä.
Miksi nuoret eivät sitten lue kirjoja?
Koska aikuiset eivät lue. Nuoret ottavat mallia aikuisista. Tutkimusten mukaan lapsen akateemista menestystä aikuisena voidaan ennustaa paremmin lapsuuden kodin kirjojen määrästä kuin sosioekonomisesta asemasta. Lukutottumukset opitaan kotoa.
Koska lukemisen hyötyjä on vaikea nähdä. Nuorten lukutaitoa yritetään edistää lukemaan pakottamisella ja kertomalla, että lukeminen on kivaa ja viihdyttävää. No, ei se kaikille ole. Aleksis Salusjärvi kirjoittaa kolumnissaan aiheesta osuvasti.
Samalla tavalla juokseminen voi olla joillekuille nautinnollista, mutta ei kaikille. Juoksemista ja lukemista yhdistää lisäksi se, että molemmat ovat aktiivista, raskasta toimintaa (erityisesti kokemattomalle), ja molempia on mahdollista treenata niin, ettei se enää olekaan niin raskasta.
Ne, jotka juoksevat paljon, kokevat juoksemisen usein nautinnollisena. Samoin ne, jotka lukevat paljon, yleensä nauttivat siitä. Kaikki eivät nauti, ja siksi on huonoa strategiaa yrittää markkinoida kumpaakaan nautinto edellä. Koska juoksemisesta on hyötyä (kunto kasvaa, terveys kohenee, paino tippuu), saatan suunnata lenkille, vaikkei se tuntuisikaan niin kivalta. Samalla tavalla nuorille pitäisi tehdä selväksi, mitä he oikeasti hyötyvät lukemisesta.
Koska lukeminen ei toimi enää viihteenä suurelle osalle ihmisistä. Se johtuu ennen kaikkea muun viihteen lisääntymisestä. On huomattavasti vaivattomampaa katsoa netflixiä, josta myös saa tarinallisuuden kokemuksia.
Koska lukemisesta on kadonnut sosiaalinen ulottuvuus. Välitunneilla ei jutella siitä, mitä kirjoja on luettu, vaan esimerkiksi leffoista tai peleistä. Kirjoja ei lueta yhdessä samalla tavalla kuin pelejä pelataan. Sosiaalisuuden merkitystä nuorille on mahdotonta yliarvioida.
Koska tiedonhankintakulttuurissamme on tapahtunut valtava muutos. Kirjat eivät palvele enää arjessa tarvittavan tiedon hankintaa, koska googlettaminen on paljon nopeampaa. Verkosta löytyvän tiedon määrä on valtava ja se on helposti tavoitettavissa jatkuvasti. Vaivattomuus muuttaa myös tapaamme suhtautua tietoon ja sen omaksumiseen.
Koska yhteiskunnassamme vallitsee tällä hetkellä hyvin vahva anti-intellektuaalinen ilmapiiri, joka ei rajoitu pelkästään Suomeen. Se näkyy esimerkiksi feikkiuutisissa, ”vaihtoehtoisissa totuuksissa” , tieteen vastaisuudessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Nyt Yhdysvalloissa on jopa presidentti, joka ilmoittaa, ettei lue kirjoja, ollenkaan.
Jos lukemisen hyödyt eivät ole nuorille selviö, eivät ne ole sitä kyllä aina aikuisillekaan. Mitä itse vastaisit lukemattomalle nuorelle, joka kysyy ”mitä väliä?”
Tässä minun vastaukseni:
1.) Ilman lukemista ei synny hyvää kirjoitustaitoa. Yhteiskuntamme on kirjallisempi kuin koskaan. Ilman riittävän hyvää kirjoitustaitoa voi olla vaikea saada edes työpaikkaa. 20 prosenttia yläkoulun päättävistä pojista ei osaa kirjoittaa kunnollista työhakemusta.
2.) Kunnollinen lukutaito helpottaa opiskelua. Ilman sitä valinnanvara esimerkiksi tulevan ammatin suhteen on aika rajallinen. Korkeakoulututkinnon saaminen voi olla vaikeaa, jos ei pysty lukemaan kirjoja.
3.) Erilaisten tekstien lukeminen opettaa tarinankerronnan keinoja sekä tunnistamaan kirjallisia vivahteita. Ne taas helpottavat tekstien tulkintaa, disinformaation erottamista informaatiosta ja sitä ettei sinua kuseteta. Pelkkä mekaaninen lukutaito ei niihin riitä.
Kuva: Solomon_Barroa (Pixabay)