[Julkaistu alun perin toisella blogialustalla 19.11.2018]
Ei liene kenellekään yllätys, että suurin osa kansainvälisestä populaarikulttuurista, mukaan lukien meillä Suomessa, on peräisin Yhdysvalloista tai vähintäänkin sen vaikutuksen läpitunkemaa.
Elokuviin erikoistuneen Episodin tietokannan perusteella näyttäisi esimerkiksi siltä, että vuosien 2015 - 2018 välillä on Suomessa julkaistu 36 tieteiselokuvaa, joista ainoastaan kahden tuotantomaana on jokin muu kuin Yhdysvallat. Toisessa näistä tuotantomaana on Ranska (elokuva on englanninkielinen) ja toisessa Iso-Britannia.
Spekulatiiviseen fiktioon erikoistuneen Risingshadow-sivuston erittäin kattavan tietokannan mukaan taas Suomessa on vuosien 2015-2018 aikana julkaistu yhteensä 179 tieteiskirjallisuuteen kuuluvaa teosta, joista 79 on kotimaisia. Osuuskumma on näistä julkaissut 15, joista 13 kotimaista.
Nopean etsinnän perusteella löysin Risingshadow:sta kolme kirjailijaa, jotka eivät ole eurooppalais- tai pohjois-amerikkalaisia tai muuta anglosaksista alkuperää, ja joiden teoksia on käännetty ja julkaistu suomeksi vuosien 2015-2018 aikana. Kirjailijoista yksi on venäläinen, yksi venäläissyntyinen kosmopoliitti ja yksi kiinalainen. Ylivoimaisesti suurin osa sadasta julkaistusta käännös-tieteiskirjallisuudesta on peräisin Yhdysvalloista.
Mitä merkitystä tällä sitten on?
Scifi vaikuttaa käsityksiimme tulevaisuudesta. Millainen vaikutelma syntyy ihmisryhmistä, joita ei tulevaisuustarinoissa näy lainkaan?
Nuorten kirjallisuudessa on viime aikoina yleistynyt moninaisuus-näkökulma, joka on rantautumassa scifiin nuorten spekulatiivisen fiktion kautta. Näkökulma on vaikuttanut siihen, että eri taustaisia ihmisiä on ilmestynyt teosten hahmovalikoimaan. Siitä huolimatta kirjailijat ja tarinoiden sijainnit ovat edelleen hyvin länsikeskeisiä.
Suomessa julkaistun tieteiskirjallisuuden perusteella kartalta ei löydy kuin juuri ja juuri kaksi maanosaa ja yhdysvaltalaisten kansoittama avaruus.
Muuallakin kuin anglosaksisissa maissa kirjoitetaan scifiä, sitä ei vain juurikaan julkaista Suomessa. Esimerkiksi afrikkalainen spekulatiivinen fiktio on kokenut nousun 2010-luvulla. Amerikan-nigerialainen Nnedi Okorafor on toiminut edelläkävijänä tuomassa afrikkalaiselle scifille maailmanlaajuista näkyvyyttä. Tietynlainen merkkipaalu saavutettiin kun HBO ilmoitti vuosi sitten hankkineensa option tv-sarjaan, joka perustuu Okoraforin post-apokalyptiseen tulevaisuuden Nigeriaan sijoittuvaan Who Fears Death (2010) -romaaniin.
Ehkä tulevaisuudessa saamme katsoa elokuvia ja lukea myös kenialaisista maailmanlopuista, intialaisista roboteista ja alienien miehittämästä Kolumbiasta myös suomen kielellä.
Omassa väitöskirjatutkimuksessani tutkin nigerialaista ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen tuottamaa tieteiskirjallisuutta sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkin jaettua arkitietoa scifiin liitetyistä tyypillisistä asioista, kuten maailmanlopuista ja teknologiasta, ja miten ne nähdään tutkimissani kirjallisuustraditioissa.
Kuva: kellepics (Pixabay)